Streets of London
Palasin lomamatkalta Lontoosta. Nautin sen auringosta, (ilmaisista!) museoista, rakennuksista, metrosta ja monipuolisesta ruokatarjonnasta kuin vain pitkän työputken jälkeen voi. Suurkaupungissa on niin paljon kaikkea - niin todellakin paljon kaikkea...
En ollut käynyt Lontoossa tätä ennen kuin kerran. Olin silloin 16-vuotias ja ensimmäistä kertaa oikeassa suurkaupungissa. Olin ennen tuolloista matkaa odottanut huikeita nähtävyyksiä ja kaikkea muuta hienoa. Vaikka tätä luxustakin oli edessä muistan, kuinka järkyttynyt olin metron syöksyessä Heatrowin kentältä kohti Piccadily Circusta. Monet talot olivat ilman epäpuhtauksien tummentamia, kaduilla oli roskakasoja ja metrossa kuulutettiin jatkuvasti, että laukkuja ei saanut jättää hetkeksikään valvomatta. Lisäksi täyteen vainuumme työntyi nuori kadunmies, joka arvelin olevan likaisin koskaan näkemäni henkilö.
Vuosien varrella ja maailmaa hieman nähdessä asioihin turtuu. Kurjuus ei kosketa enää. Kotiinlähtöäni edeltävänä iltana istuin sitten Victorian vanhan aseman eräässä modernissa pikaruokalassa lukuisten ostos- ja tuliaiskassien kanssa. Viereisestä pöydästä lähti harmaapäinen pariskunta. Salaman nopeasti heidän paikalleen istahti partainen ja hieman nukkavieru mies tutkimaan, olisiko kääreisiin jäänyt jotain syötävää tai paperimukin pohjalle hieman juotavaa jäiden sekaan. Seuraavan pöydän tyhjentyessä mies siirtyi heidän rippeittensä luokse.
Lähtiessäni tutkin taskujani, josko siellä olisi jokin kolikko. Osin tein tämän varmaan siksi, että kadunmiestä kävi sääli, mutta osin myös siksi, että pieniä pennejä ei kannattaisi kantaa Suomeen. Sujautin kolikot sen pöydän kulmaan, jossa mies nyt istui ja lähden. Mies kuitenkin lähti perääni. Mietin, että loukkasinkohan hänta pienillä almuillani. Mies tahtoi kuitenkin kiittää ja antaa myös minulle jotain. Hän suositteli laveasti yömajan lähellä olevaa kirkkoa ja sen iltajumalan palveluksia. Kumpi meistä olikaan köyhä?
"Varoita niitä, jotka tässä maailmassa ovat rikkaita, etteivät he ylpeilisi eivätkä panisi toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka antaa kaikkea runsain mitoin nautittavaksemme. Kehota heitä tekemään hyvää, keräämään rikkaudekseen hyviä tekoja ja jakamaan anteliaasti omastaan muille." 1. Tim 6: 17–18
Raplh McTell: Streets of London






