Arjen kohteliaisuutta

En tainut kiitosta kuulla, tosin itselleni tuli hyvä mieli siitä, että olin ollut huomaavainen.

Iltapäiväruuhkassa junaan tuli vanhempi pariskunta. Suuren haitarilaukun kanssa matkustava mies tarjosi oman paikkansa pariskunnan miehelle sanoen, että hän vanhempana saa istua siinä. Ja mitä tapahtuu. Vanha setä ei kiitä, ei hymyile, ei mitenkään osoita kiitollisuutta tuota miestä kohtaan, tuskin edes katsoo häntä! Miehellä ja haitarilla on matkaa edessä vielä reilusti yli puoli tuntia, ilman paikkaa.

Oliko se vanhalle sedälle loukkaus, että joku huomioi häntä ikänsä vuoksi vai oliko hän todella niin tyytymätön ihminen? Mikä saa ihmisestä niin paatuneen, ettei osaa ottaa vastaan lähimmäisen pieniä rakkaudentekoja kiitollisin mielin? Sitä jäin miettimään noustessani junasta ja heittäessäni hymyn tuolle haitarilaukkunsa päällä istuvalle herrasmiehelle.