Kirjaa ja leffaa

Tykkään lukea, mutta jos lukee paljon, on vaikea löytää enää uusia tarinan käänteitä. Takakansia lukiessa tulee sellainen olo: "Että jaahas, tämä on tämmöinen ja loppuu varmaan näin..." Miksiköhän tarinat kulkevat niin usein samoja uria? Löytyisiköhän jostakin uusi idea ja uusi tarina...

Toisaalta eilen kävin katsomassa nyyhkykomedian P.S. Rakastan sinua. Yllätti positiivisesti. Siinä oli rittävästi arvaamattomia käänteitä ja paljon itkunaurua. Mitäköhän voi sanoa paljastamatta mitään... No elokuvassa pohditaan kyllä hyvin elämäntarkoitusta, siinä ohessa.  Mitä tehdä, kun oma elämä tuntuu pysähtyvän, samalla, kun muiden vaan jatkaa kulkuaan? Pysähtyäkö myös itse vai noustako uudelleen jaloilleen?

Naurun ja itkun seasta mietti kyllä itsekin. Minkälainen minä olen? Antaisinko periksi vai jaksaisinko yrittää? Ja sitähän ei ennalta tiedä, mutta ainakin pitää huoletia ystävistään. Silloin hekin huolehtivat minusta, jos paha päivä koittaa.