Olet täällä: Etusivu Members Kimmo Blogi Naista halventavat häätavat
Kimmo Ansamaa
» Blogi (37)
» Kuvat (10)
» Videot (10)
Blogi
« toukokuu 2012 »
ma ti ke to pe la su
1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31
Blogi:
» Hankala kirjahylly 07.03.2012
» Täydellinen pappi 30.09.2011
Kaikki...
 
Sivun toiminnot

Naista halventavat häätavat

Kirjoittanut Kimmo Ansamaakirjoitettu: torstai 03. kesäkuuta 2010, 22.10 viimeisin muutos: torstai 03. kesäkuuta 2010, 22.10
Viime viikolla uutisoitiin ruotsalaisten kinanneen siitä, kenen seurassa Victoria kirkon käytävää kävelee tulevissa häissään. Joku on varmaan seurannut asiaa paljon minua yksityiskohtaisemmin, mutta lyhykäisyydessään kyse oli kai siitä, että prinsessa halusi isänsä Kaarle Kustaan taluttavan hänet alttarille ja luovuttavan sulhaselle, mutta kirkon mielestä käytäntö on naista halventava.

Näkemysero asiassa ei ole uutinen, mutta uutinen on se, että Ruotsissa kirkko ei ole vuosikymmeniä perässä yleistä mielipidettä vaan suunnannäyttäjänä edellä kiinnittämässä ihmisten huomiota tasa-arvon esteisiin. Meillä Suomessa kuljetaan sujuvasti kirkon käytäviä isän seurassa kenenkään valittamatta. Ja kuin varmemmaksi vakuudeksi elosta eri vuosituhannella moitti Suomessa kirkkohallituksen edustaja ruotsalaista keskustelua erikoiseksi ja korosti avioliiton olevan myös sukujen välinen sopimus. Ihanko todella? Tuskin sentään.

Mutta kyllä meillä ummistetaan silmät häätapojen naista halventavilta piirteiltä ja ollaan niin kuin ei niillä tavoilla mitään symboliikkaa ja merkityksiä olisikaan.

Saattamiskäytäntö on ihan käypä ratkaisu myös symbolisessa mielessä, jos on siihen asti asuttu kotona vanhempien luona ja syöty vanhempien ostamia ruokia ja nyt muutetaan puolison luokse. Mutta tässäkin on vielä kaksi kompastuskiveä: ei ole mitenkään perusteltua, että vain naisia luovutetaan, mutta miehet kuljeksivat vapaana ilman saattajaa. Tasa-arvon näkökulmasta ei ole perusteltua sekään, että isä tai äiti on toista etuoikeutetumpi saattamaan poikansa tai tyttärensä alttarille.

Toinen naista halventava kummallisuus on hääpukeutuminen. Nykyään tosin leikitään, ettei valkoinen prinsessamekko tarkoita mitään ja huntukin on vain pukuun kuuluva asuste. Joskus muinoin valkoinen väri ja huntu olivat neitsyyden merkkejä. Jos kukaan ei puvun nähdessään näitä mieti, niin tasa-arvo-ongelma on poistunut. Melko suuressa määrin tällainen muutos on kai tapahtunutkin, mutta onko riittävästi? 

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että hääpari halutessaan raportoi siihenastisen elämänsä vaiheista hääväelle, mutta samat asiat kerrottakoon molemmista puolisoista. Joku lätkä frakin selkämykseen pitää siis kehitellä.

Moniin perinteisiin liittyy tasa-arvolle vieraita vanhoja asenteita, mutta sinänsä kauniista ja näyttävistä perinteistä luopuminen ei ole lainkaan helppoa ja mukavaa. Tasa-arvo on joskus tosi tylsä laji, ja ymmärrän ahdistuksen vain kasvavan, jos sitä joutuu opettelemaan ruotsalaisten johdolla.