Pahuuden maksimointi

Järkyttävä uutinen. Nainen tappoi miehensä (tais olla exä) ja lapsensa. Sytytti asunnon polttopullolla viimeistelläkseen hoomman. Tämän jälkeen hän juoksi kadun yli, ampuen muutamaa, sisään sairaalaan, jossa puukotti yhtä.

Mikä tässä nyt mättää?

Tämän saksalaisnaisen ajatusmalli ihmetyttää. Jos tuhoat toisen ihmisen, miksi pitää jatkaa? Kävikö päässä, että helvettiin tässä mennään joka tapauksessa, joten mennään sitten kunnolla?

Jos joku päättää riistää oman elämänsä, miksi täytyy ajaa päin bussia? Eikö yhden tuhoaminen riitä, pitääkö vetää mukaan mahdollisimman monta? Pitääkö pahuus maksimoida? Ottaa kaikki irti, mikä irrotettavissa on?

Onko toivo paremmasta huomisesta kadonnut niin tyystin tästä ajasta, että joka virheestä vajotaan alas pimeyteen? Eikö ole ketään, joka pysäyttäisi nämä tuhon voimat. Ketään, joka hyväksyisi, joka rakastaisi, jolle kelpaisin.

On.

Jos mietit toisen satuttamista, lopeta.  Kulje kohti kirkkautta, kohti hyvyyden lähdettä.

"Jos sä teet sen hirmutyön, valvon vuokses yhden yön." -Hector