Merkittäviä sanoja, part 2
Kotona tapahtunutta: jotakin onnellista oli ollut tekeillä (taisi mennä isiltä ohi) ja tyttäremme istui äitinsä sylissä hymyillen onnellisena kuin hangon keksi. Neiti kuiskasi:"Kiitos, Jeesus rakas." Hetken hiljaisuuden jälkeen hän jatkoi veikeä hymy kasvoillaan: "Jeesus, tässä sinulle näkymättömiä karkkeja." Ja ojensi avatun kätensä kohti kattoa.
Mykistyin.
Tyttäremme on varsin perso makealle, joten hänelle ajatus herkuista luopumisesta ei varmasti ole helppo. Kuitenkin hän halusi jakaa osan makeisista Vapahtajan kanssa. Vaikkakin näkymättömistä, jotka eivät varmastikaan pienennä hänen mielessään olevaa karkkivuorta. ;)
Miten sitä osaisi pitää oman suhteensa Jumalaan yhtä mutkattomana? Että aidosti voisi jakaa elämän ilot ja surut Hänen kanssaan. Rinnakkain, vapaana, omatahtoisena, yhdessä. En muista koskaan tarjonneeni Jeesukselle omia eväitäni, en edes näkymättömiä. Otan opikseni.
