Heidi Salmirinne
» Blogi (163)
» Kuvat (5)
» Videot
Blogi
« toukokuu 2012 »
ma ti ke to pe la su
1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31
tiistai 08. toukokuuta 2012, 00.00
15:07-15:07 Ärsytys 312
sunnuntai 13. toukokuuta 2012, 00.00
13:35-13:35 Äitien päivä
perjantai 18. toukokuuta 2012, 00.00
18:29-18:29 Toimeton
21:49-21:49 Back to real life
Blogi:
» Back to real life 18.05.2012
» Toimeton 18.05.2012
» Äitien päivä 13.05.2012
Kaikki...
 
Sivun toiminnot

Traileri

Kirjoittanut Heidi Salmirinnekirjoitettu: perjantai 25. marraskuuta 2011, 00.17 viimeisin muutos: perjantai 25. marraskuuta 2011, 00.17
Olin tänään vauva-kinossa katsomassa ehkä maailman kaikkeuden huonointa elokuvaa. Leffaseuralaiseni sanoi nähneensä tästä trailerin nk. entisessä elämässä. Ymmärtääkseni tarilerikaan ei ollut erityisen kutsuva. Minä jäin pohtimaan, mitä jos olisin saanut nähdä neiti M:stä trailerin. Olisinko ostanut lipun näytökseen nähdäkseni koko elokuvan?

 Elokuvissa käyvät tietävät, ettei traileri ole missään nimessä yhdentekevä. On myös merkityksellistä miten traileri on tehty ja mitä kohtauksia elokuvasta on valittu. Jos seuraavista kohtauksista olisi tehty trailerin neiti M:n elämästä, mikä tarileri olisi saanut lippuostoksille? Let's see.

traileri 1:

Neiti M rutistaa laulavan Pertin syliin, pistää peukun suuhun, vaipuu uneen. Näyttää maailman suloisimmalta vauvalta unipussissaan. Lippukassalle. 

traileri 2:

Uuden oppimisen riemu. Ensimmäiset kerrat syöttötuolissa. Eka kertaa omalla kädellä ruokaa suuhun. Riemu varpaiden löytymisestä. Eka omaehtoinen istuminen. Lelujen löytyminen ja leikkiminen. Ensimmäinen nauru ja kikatus. Ostan ja katson tarkkaan.

traileri 3:

Aamuyön tunnit. Hereillä taas. Kuudessadasseitsemäskymmenesviides kierros asunnon ympäri. Kukaan ei nuku. kaksi kolmesta itkee. Takana 50 samanlaista yötä ja päivää. Loputonta niskakipua ja käsikramppia. Skippaan,kotisohva parempi. 

traileri 4:

Syksyinen ilta. Neiti M isänsä hartioilla Helsingissä Espalla. Iloinen, hymyilevä perhe. Suussa vielä fazerin tee ja jäätelö. Neiti M omistaa koko maailma, nauraa ja flirttailee kaikille. Juttelee ja huutelee törkeyksiä. Ostettu. 

traileri 5:

Konttausta kotona. Neiti M on oksennellut pitkin päivää. Yritän siivota ennen miehen kotiintuloa, että edes jotain olisi tehty. Huomaan olevani itsekin oksennuksessa. Vaihdan frendeihin. 

traileri 6:

Huoli. mIksi ei syö. miksi söi niin paljon. miksei nuku, nyt nukkuu, nukkuu liikaa. onko kuollut. hengittäähän. Tuleeko flunssa, reagoiko rokotuksiin. Onko korvatulehdus. Syökö jotain sopimatonta. Onko taas pinni menossa suuhun. Onko kylmä, eiku liian kuuma... Kauniit ja rohkeat, sitä me katsotaan. 

traileri 7:

Väsynyt nainen kantaa selässä reppua, harteilla isoa laukkua, oikeassa käsivarressa muutamaa kassia, lapsen sitteriä, vasemmassa on ruokaostoksia ja kainalossa vauva. Portaita on jäljellä vielä kahden kerroksen verran. Vauva meinaa tippua. Hiki valuu. Vauva herkeää itkemään. Kummallakin liian paljon. HUoh, en halua maksaa tämän katsomisesta. 

traileri 8:

Aamulla omitusita höpinää kantautuu kehdosta. Neiti M kömmitetään meidän väliin. Höpinä jatkuu ja pää kääntyy- varmistetaan: perhe on koossa. Tehdään yhteinen pesä. Hömpötellään ja muistellaan kilvan neiti M:n edesottamuksia. Mulle kans, tätä lisää haluan nähdä. 

traileri 9:

Matkatyttö. Ruotsit, Pietarit, Lapit on kierretty. Seikkailunhalua. Elämässä on jotain lisää. Uusi maailma. Jännittävää. Tähän mennään. 

Traileri 10: 

Iltapuuron jälkeen neiti M sylissä, lopen uupuneena. Pää painuu kaulakuoppaani. Alkaa tuttu tuhina. Peukku hakeutuu suuhun, toinen käsi kaulaani puristaa. Epämukava asento. Paras asento. Silitän päätä, rukoilen iltarukouksen. Tässä on hyvä. Tää on oltava hyvä leffa, just sellainen sunnuntai-iltapäivän juttu!

Traileri näyttää valittuja paloja. Sopivasti äksöniä ja ihmissuhteita. Ei kerro kuitenkaan kaikkea. Etenkään sitä, minkä tunteen elokuva jättää jälkeensä. Siksi kai tästäkään kleffasta ei voi laskea plussia ja miinuksia. Tunteet ratkaisee oikeassa elämässä. Neiti M:n elämässä on tunneissa laskettuna varmasti ollut enemmän kyyneleitä ja ahdistusta, molemmin puolin. Silti tunteena on syvä onni, kiintymys ja kiitollisuus. Jotain mitä parin minuutin traileri ei voi välittää. Siksi on tärkeää katsoa koko setti, leikkaamaton versio.  

 

Jos..

Kirjoittanut: Heli Viksten - perjantai 25. marraskuuta 2011, 21.51
Jos tässä ois sellainen "tykkää"-nappula, niin sitä painaisin. :) Aitoja hetkikuvia jotka tavoittavat jotain oleellista.. Ja kertovat ehkä myös siitä, että täysin ei koskaan voi selittää lapsettomalle millaista on elämä lapsen kanssa; se nyt vaan on niin paljon kaikkea. :)