Retkellä

Tänään rippikoulussamme oli odotettu päivä. Lähdimme retkelle Upinniemen varuskuntaan ja Rehndahlin kotieläinpihalle. Tarkoituksena oli puhua kahdesta teemasta. Ensinnä siitä, miten ihmisiä tulisi kohdella, ja toiseksi siitä, miten luomakuntaa tulisi kohdella. Hienommin sanottuna aiheinamme olivat kristillinen lähimmäisen rakkaus sekä Jumalan käsky viljelystä ja varjelusta. Jos opettaa ehdimme tavallista päivää hieman vähemmän nähtävää, kuultavaa ja haistettavaa oli varmasti enemmän. Kokemus jättää onneksi vahvoja muistijälkiä. Ainakin toivon niin.

Varuskuntaan menoon valmistauduttiin huolella. Nimilistat oli toimitettu etukäteen kulkulupia varten ja henkilökortit pakattu mukaan. Sen lisäksi eräs rippikoulutyttömme kuultuaan, että varuskunnassa on varusmiehiä eli solttupoikia, totesi hyvin lakonisesti: "Täytyy sitten pestä silmälasit." Merikappeli oli vaikuttava, hernekeitto hyvää ja armeija-asiat nuoristamme kiinnostovia. Itse elin vanhan varusmiehen nostalgiaa. Varsinaisesti sotilaallinen ryhmämme emme silti olleet. Kun tulimme Sotilaskodista aamukahvilta, vastaan käveli muun kantaupseeri, muuan rippikoululaisemme nosti kättä tervehdykseen. Käsi ei tosi noussut lipalle vaan ilmaan "gimme five"-tervehdyksen kera. Upseeri vastasi - hieman hämmentyneen hymyn kera.

Eläintila oli myös elämys, vaikka ainakin yhdelle nuorelle tikkataulu oli eläimiä kiehtovampi kohde. Me aikuiset olimmekin vähintään yhtä innoissaan kuin nuoremme. Olen lapsuudessani käynyt sukulaisten tiloilla maalla ja vieraillut eläintarhoissa. Lasten kuvakirjoista alkaen olen myös jotain opiskellut maatilan eläimistä. Tästäkin huolimatta täysikasvuisen sian näkeminen oli vaikuttavaa. Aivan valtava, rauhallinen ja jotenkin inhimillinen Luojan luoma! Näin sanon, vaikka itse en ollut edes seurueemme suuri possufani. Tästä possustakin yksi rippikoululaisistamme teki filosofiaa toteamalla: "Sika haisee hääkakulta." Syvällistä.

Tähän päivään on myös kuulunut itsensä ylittämistä. Yksi suostu maistamaan vihreää ruokaa, toinen uskaltautui katsomaan eläimiä, kolmas jopa otti kissanpennun syliinsä. Minäkin taputin sitä sikaa.