Antti Malinen
» Blogi (49)
» Kuvat (35)
» Videot
Blogi
« toukokuu 2012 »
ma ti ke to pe la su
1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31
Blogi:
» Joulukortti 27.12.2010
Kaikki...
 
Sivun toiminnot

Ongelma

Kirjoittanut Antti Malinenkirjoitettu: maanantai 10. toukokuuta 2010, 17.08 viimeisin muutos: maanantai 10. toukokuuta 2010, 22.43
Elämässä on monenlaisia ongelmia. Ongelmat aiheuttavat ikävän tunteen, jonka voi usein kirjaimellisesti tuntea kehossaan poskien kuumotuksena, perhosina vatsassa, päänsärkynä jne. Ongelmia on tietysti kovin erilaisia. Olen kuitenkin huomannut, että niitä on kuitenkin hankala vertailla silloin, kun ne ovat käsillä.

Pienenä iso ongelma oli esimerkiksi se, että teki jotain luvatonta, mikä aiheutti sitten näkyvää vahinkoa. (Tämä voi tietty olla iso ongelma aikuisenakin.) Muistan esimerkiksi, kuinka kerran veljeni kanssa yritimme keittää kananmunaa mikrossa, kun äiti oli poissa. Tulos oli - kuten arvata saattaa - räjähdys ja melkoisesti sotkua. Vaikka laite säilykin ehjänä, selvää oli, että tästä jäätäisi kiinni. Vanhempien kotiin odottelu oli melko stressaavaa. Jostain syystä tämän kaltaisia tarinoita liittyy lapsuutteni runsaasti. Nyt aikuisella iällä voi monille kohelluksille naureskella ja hämmastellä, mistä kaikesta onkaan tehnyt ison ongelman. Silloin ne eivät kutenkaan naurattaneet.

Lapsuudessa oli myös toisenlaisia ongelmia, kuten elo ensimmäisellä ulkomaanmatkallani. Olin kuusivuotias. Silloin risteilymatka Tukholmaan oli mitä suurin elämys. Jostain syystä asiat eivät kuitenkaan menneet niin kuin minä halusin. Siitähän ongelma syntyi. Esimerkiksi jäätelö ei ollut sen makuista, kun odotin. Lisäksi se tarjoiltiin tyhmässä paperikupissa töttörön sijaan. Oli pakko protestoida ja se protesti taisi jäädä päälle pariksi tunniksi. En tiedä, oliko vika pohjimmiltaan iässäni, väsymyksessä vain jännityksessä. Jäätelössä se tuskin pohjimmiltaan oli. Kuinka olekaan mahtanut olla valloittavaa matkaseuraa.

Iän myötä sitä kuvittelisi oppivansa jotain syvällistä ja kaunista harmoonisesta elämästä. Toivoisi, että saisi suhteellisuuden tajua siihen, mistä kannattaa menettää yöunet ja mistä ei. Toivoisi, että oppisi rentoutumaan niin, etteivät poskipielet kiristyisi heti, kun jokin menee toisin kuin oletin. Iän tuomaa viisautta on kuitenkin vielä odotettava. Eipä sitä edelleenkään osaa ajatella, että lapsiorjilla sitä vastakurjaa on silloin, kun oma tietokone ei tahdo käynnistyä ja sen syövereistä olisi välttämätöntä saada jokin tieto ihmisten ilmoille. Helposti sitä myös ajattelee, että kyllä ne eiliset huolet olivat pieniä ja murheet huomiset helppo ratkoa, kunhan joku keksisi nyt ratkaisun siihen, miten voin tänään olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Viisas taitaakin olla se rukous, jossa pyydetän: "Herra, anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat joita en voi muuttaa ja rohkeutta muuttaa ne mitkä voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan."