Sivun toiminnot
Me halutaan meidän ristit!
Kirjoittanut Antti Malinen
—
kirjoitettu: sunnuntai 29. elokuuta 2010, 10.32
—
viimeisin muutos:
tiistai 31. elokuuta 2010, 16.05
Olin elokuun alussa rippikoulussa. Leirin loppupuolella pidimme ohjaajien ja isosten kanssa pientä palaveria, kuten tapanamme oli. Neuvonpitomme kuitenkin keskeytyi, kun ovelta kuului kiivas koputus. Muutama rippikoululaisemme oli liki kauhuissaan tajunnut ennen nukkumaan menoa, että he eivät olleet saaneet ulkoläksyjen suorittamisesta luvattua pientä ristiriipusta.
“Missä on meidän ristit? Me halutaan meidän risti!” Nämä kiihtyneet lauseet kuulostivat suorastaan huvittavilta. Samalla olin kovin hyvilläni siitä, millaisella innolla pojat tahtoivat ristin kantajiksi. Yksinkertainen Franciscuksen risti oli toki merkki ulkoläksyjen hallinnasta, mutta onhan se toki myös julistus siitä, että tahtoo pitää Kristusta lähellään. Pojille olisi siinä tilanteessa ollut turha kertoa, että te kastetut kannatte jo ristiä. Tuo näkymätön vesileima on teidän otsaanne ja rintaanne piirretty jo kasteessa. Se on merkki siitä, että te kuulutte Jumalan perheeseen. Jos ihminen tahtoo tehdä tuon ristin näkyväksi, voi hän koskettaa otsaansa, sydänalaansa rinnan kohdalla sekä molempia olkapäitään. Tällä ruumiillisella rukouksella pyydämme siunausta ajatuksillemme, tunteillemme ja kättemme töillä. Samalla teemme rakkauden merkin, jonka pysty viiva kertoo Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan ja vaaka viiva siitä rakkaudesta, jolla meidän tulee toistamme hoivata.
Selitykset saivat siinä hetkessä kuitenkin jäädä. Me ohjaajat korjasimme unohduksemme ja pojat saivat ristinsä. Sinulle, hyvä lukija, en voi tässä ristiä ohjentaa. Voit kuitenkin sen itsellesi antaa tehden ristin merkin Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ole siunattu!
Antti Malinen
Rististä ja kasteesta
Kirjoittanut:
Antti Malinen
-
tiistai 31. elokuuta 2010, 16.03
Kristityillä on toki erilaisia kastekäsityksiä. Itse kirjoitan luterilaisen kirkon pappina ja siten edustan luterilaista kastekäsitystä. Tämän käsityksen mukaan kaste, johon toimituksena liittyy myös ristinmerkillä merkitseminen liittää Jumalan perheväkeen eli seurakuntaan. Siteeratun Roomalaiskirjeen mukaan kaste liittää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen ja siten uuteen elämään (Room 6). Kateksimuksessa kirjoitetaan: "Kerran saatu kaste kantaa läpi elämän. Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu. Kun turvaamme kasteen armoon, meidän ei tarvitse omin voimin tehdä parannusta. Pyhä Henki kitkee meistä joka päivä itsekkyyttääme ja herättää meissä uutta uskoa ja rakkautta." Pelastuksen kannalta kaste ja usko liittyvät toisiinsa. Usko on luottamusta Jumalaan, Hänen armoonsa ja hänen ristinsä voimaan. Mainittu ristimerkin tekemin on sekä ulospäin julistusta Kristuksesta ja ihmiselle itselleen paluuta kasteen armoon.
...
Kirjoittanut:
JoN von Salomaa
-
keskiviikko 01. syyskuuta 2010, 12.27
Antti Malinen: "Kristityillä on toki erilaisia kastekäsityksiä"
========================================================================
... Totta, ja tämä on hyvin valitettavaa, sillä erilaiset kastekäsitykset johtuvat virheellisestä Raamatun tulkinnasta, tietoisesta Raamatun tekstien vääristelystä tai Raamatun ulkopuolisten tekstien/kirjoitusten noudattamisesta. Raamattu itsessään ei anna kuin yhden kastekäsityksen, ja se oli kastettavan upottaminen kokonaan veteen, evankeliumin vastaanottamisen eli uudestisyntymisen jälkeen.
Antti Malinen: "Itse kirjoitan luterilaisen kirkon pappina ja siten edustan luterilaista kastekäsitystä. "
========================================================================
... Ymmärrän, mutta minkä tähden et edusta Raamatullista kastekäsitystä, vaan jonkun yksittäisen liikkeen?
Katekismus: "Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu."
========================================================================
... Katekismus on ko. kohdassa väärässä, sillä missään kohdin Raamattu EI puhu "kasteen liitosta", tällaista käytäntöä ei ole Raamatussa ilmoitettu.
Katekismus & Antti Malinen: "Kun turvaamme kasteen armoon, meidän ei tarvitse omin voimin tehdä parannusta ... Mainittu ristimerkin tekemin on sekä ulospäin julistusta Kristuksesta ja ihmiselle itselleen paluuta kasteen armoon. "
========================================================================
... Katekismus on myös ko. kohdassa väärässä, sillä missään kohdin Raamattu EI puhu "kasteen armosta", sellainen termi on täysin tuntematon. Missään kohdin Raamattu EI ilmoiteta, että jokin maallinen rituaali välittäisi armoa, vaan nimenomaan henkilökohtainen uskon perusteella, armo lahjoitetaan uskovalle. [Room. 10:9-10] Syntien anteeksianto ei tapahdu Raamatussa koskaan vesikasteen hetkellä vaan aina reaaliajassa, kun katuva muuttaa mielensä, kääntyy Jumalan puoleen, rukoilee Herraa ja pyytää syntejään anteeksi. [Psa 32:1-5; Jaak 5:15-21; Luuk 15:11-32; 17:1-5] Jumala ei ole luvannut antaa syntejä anteeksi vesikasteen toimitushetkellä vaan mielenmuutoksen, kääntymyksen, uskon ja rukouksen kautta. Tämä on sanottu selvästi kerta toisensa jälkeen Raamatussa.
Antti Malinen: "Pelastuksen kannalta kaste ja usko liittyvät toisiinsa."
========================================================================
... Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa, sillä vesikasteella ei ole mitään tekemistä ihmisen pelastuksen kanssa. Mikäli kaste liitetään pelastukseen jollakin tavalla, on se "ex opere operato" harhaoppia. Lisäksi kasteen ottaminen edellytti joka kerta Uudessa Testamentissa sitä edeltävää uskoa. Vesikaste onkin nimenomaan yksi ulkoinen merkki siitä, että ihminen ON JO pelastunut. Sellaisia ei ole edes lupa kastaa, jotka tulevat kasteelle "pelastuakseen" eikä pelastuneina. Heille tulee kertoa evankeliumia, että heidät voitaisiin kastaa pelastuneina, ei "pelastuakseen".
========================================================================
... Totta, ja tämä on hyvin valitettavaa, sillä erilaiset kastekäsitykset johtuvat virheellisestä Raamatun tulkinnasta, tietoisesta Raamatun tekstien vääristelystä tai Raamatun ulkopuolisten tekstien/kirjoitusten noudattamisesta. Raamattu itsessään ei anna kuin yhden kastekäsityksen, ja se oli kastettavan upottaminen kokonaan veteen, evankeliumin vastaanottamisen eli uudestisyntymisen jälkeen.
Antti Malinen: "Itse kirjoitan luterilaisen kirkon pappina ja siten edustan luterilaista kastekäsitystä. "
========================================================================
... Ymmärrän, mutta minkä tähden et edusta Raamatullista kastekäsitystä, vaan jonkun yksittäisen liikkeen?
Katekismus: "Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu."
========================================================================
... Katekismus on ko. kohdassa väärässä, sillä missään kohdin Raamattu EI puhu "kasteen liitosta", tällaista käytäntöä ei ole Raamatussa ilmoitettu.
Katekismus & Antti Malinen: "Kun turvaamme kasteen armoon, meidän ei tarvitse omin voimin tehdä parannusta ... Mainittu ristimerkin tekemin on sekä ulospäin julistusta Kristuksesta ja ihmiselle itselleen paluuta kasteen armoon. "
========================================================================
... Katekismus on myös ko. kohdassa väärässä, sillä missään kohdin Raamattu EI puhu "kasteen armosta", sellainen termi on täysin tuntematon. Missään kohdin Raamattu EI ilmoiteta, että jokin maallinen rituaali välittäisi armoa, vaan nimenomaan henkilökohtainen uskon perusteella, armo lahjoitetaan uskovalle. [Room. 10:9-10] Syntien anteeksianto ei tapahdu Raamatussa koskaan vesikasteen hetkellä vaan aina reaaliajassa, kun katuva muuttaa mielensä, kääntyy Jumalan puoleen, rukoilee Herraa ja pyytää syntejään anteeksi. [Psa 32:1-5; Jaak 5:15-21; Luuk 15:11-32; 17:1-5] Jumala ei ole luvannut antaa syntejä anteeksi vesikasteen toimitushetkellä vaan mielenmuutoksen, kääntymyksen, uskon ja rukouksen kautta. Tämä on sanottu selvästi kerta toisensa jälkeen Raamatussa.
Antti Malinen: "Pelastuksen kannalta kaste ja usko liittyvät toisiinsa."
========================================================================
... Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa, sillä vesikasteella ei ole mitään tekemistä ihmisen pelastuksen kanssa. Mikäli kaste liitetään pelastukseen jollakin tavalla, on se "ex opere operato" harhaoppia. Lisäksi kasteen ottaminen edellytti joka kerta Uudessa Testamentissa sitä edeltävää uskoa. Vesikaste onkin nimenomaan yksi ulkoinen merkki siitä, että ihminen ON JO pelastunut. Sellaisia ei ole edes lupa kastaa, jotka tulevat kasteelle "pelastuakseen" eikä pelastuneina. Heille tulee kertoa evankeliumia, että heidät voitaisiin kastaa pelastuneina, ei "pelastuakseen".
Herra Salomaa
Kirjoittanut:
Nimimerkki ...ihmettelen
-
perjantai 03. syyskuuta 2010, 11.56
Mikä hönö tää herra Salomaa on? Ilmeisesti ei hyväksy luterilaisten kastekäsitystä, eiköhän se ole tullut jo selväksi useammassakin viestiketjussa. On siis parempi olla omiensa parissa tekemässä henkilökohtaisia uskonratkaisujaan.
"Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään" 1. Joh.4:21
"Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään" 1. Joh.4:21
Nimittely
Kirjoittanut:
Nimimerkki Ihmettelen myös
-
perjantai 03. syyskuuta 2010, 14.00
Herra Salomaa sentään kirjoittelee asiassa pysyen, vaikka epäluterilainen onkin. Sinä se taas nimittelet hönöksi ja käsket pysymään omiensa joukossa...
Pahoitteluni
Kirjoittanut:
Nimimerkki ..ihmettelen
-
perjantai 03. syyskuuta 2010, 17.07
Pyydän anteeksi edellisen viestini asiatonta sanamuotoa. Halusin vain tuoda tunteenpuuskassa ilmi harmistukseni sen johdosta, että hra Salomaa jatkuvasti hyökkää itselleni rakkaan kirkon ja sen työvälineiden ja työntekijöiden kimppuun avoimesti väittämällä heitä / niitä valehtelijoiksi. Olisi pitänyt muotoilla asiani toisin, mutta kun pääsi kiukku kuohahtamaan.
Jostain päin Raamattua mieleeni muistuu lause keskinäisestä rakkaudesta, josta kristityt tunnetaan. Sitä en kyennyt ilmaisemaan, mutta koen, ettei hra Salomaakaan rakenna yhteyttä vaan harjoittaa käännytystä.
En tiedä, kuinka paksu nahka tänne kirjoittavilla työntekijöillä on, mutta ainakin oman nahkani alle on Salomaa päässyt - tunnen avointa myötätuntoa kaikkia niitä kohtaan, jotka hänen kanssaan jaksavat vääntää tästä samasta kastekysymyksestä.
Voimia ja siunausta syksyyn!
Jostain päin Raamattua mieleeni muistuu lause keskinäisestä rakkaudesta, josta kristityt tunnetaan. Sitä en kyennyt ilmaisemaan, mutta koen, ettei hra Salomaakaan rakenna yhteyttä vaan harjoittaa käännytystä.
En tiedä, kuinka paksu nahka tänne kirjoittavilla työntekijöillä on, mutta ainakin oman nahkani alle on Salomaa päässyt - tunnen avointa myötätuntoa kaikkia niitä kohtaan, jotka hänen kanssaan jaksavat vääntää tästä samasta kastekysymyksestä.
Voimia ja siunausta syksyyn!
Keskustelukasteesta ja Raamatun tulkinnoista
Kirjoittanut:
Antti Malinen
-
lauantai 04. syyskuuta 2010, 10.38
Ompa blogini saanut tällä kertaa keskustelua aikaan ja hieman tunteitakin kuumiksi. Ilmeisesti asiat tuntuvat olevan monelle tärkeitä.
Oman uskoni, virkani ja viitekehykseni pohjalta liityn siihen käsitykseen, joka kirkoillani on. Tämän uskon käsityksen luterilainen kirkko on laatinut Raamatun ja tunnustuskirjojen pohjalta. Erityisesti kasteeseen liittyen uusi Kateksimuksemme liittyy suoraan siihen perinteeseen, jonka Martti Luther Katekismuksiinsa kirjasi. Se nojaa myös jakamattoman kristikunnan ekumeenisiin kirkolliskokouksiin. Luterilaisen kirkon pappina uskon myös, että samalla tavalla kuin Pyhä Henki ohjasi Raamatun tekstien kirjoittajia ja kirkolliskokouksia, kun ne kokosivat laajasta pyhien kirjoitusten kokoelmista kanonisoidun Raamatun, Jumala edelleen johtaa kirkkoaan. Kristus on edelleen sen ruuumiin pää, jonka jäseniä me olemme.
Jokainen tulkitsee Raamattua. Raamatun tulkintatapojen tai kastekäsitysten oikeellisuudesta emme varmasti pääse yksimielisyyteen näillä blogikommenteillamme. Sen tähden päätän tämän käskustelun turhan provoisinnin ja mielen pahoittamisen välttämiseksi.
Oman uskoni, virkani ja viitekehykseni pohjalta liityn siihen käsitykseen, joka kirkoillani on. Tämän uskon käsityksen luterilainen kirkko on laatinut Raamatun ja tunnustuskirjojen pohjalta. Erityisesti kasteeseen liittyen uusi Kateksimuksemme liittyy suoraan siihen perinteeseen, jonka Martti Luther Katekismuksiinsa kirjasi. Se nojaa myös jakamattoman kristikunnan ekumeenisiin kirkolliskokouksiin. Luterilaisen kirkon pappina uskon myös, että samalla tavalla kuin Pyhä Henki ohjasi Raamatun tekstien kirjoittajia ja kirkolliskokouksia, kun ne kokosivat laajasta pyhien kirjoitusten kokoelmista kanonisoidun Raamatun, Jumala edelleen johtaa kirkkoaan. Kristus on edelleen sen ruuumiin pää, jonka jäseniä me olemme.
Jokainen tulkitsee Raamattua. Raamatun tulkintatapojen tai kastekäsitysten oikeellisuudesta emme varmasti pääse yksimielisyyteen näillä blogikommenteillamme. Sen tähden päätän tämän käskustelun turhan provoisinnin ja mielen pahoittamisen välttämiseksi.
...
========================================================================
Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Kaste ja/tai otsaan ja rintaan piirretty risti ei ole merkki siitä, että ko. henkilö kuuluu Jumalan perheeseen, vaan Raamatun Jumalan perheeseen kuulutaan henkilökohtaisen uskon perusteella, ei minkään maallisen rituaalin perusteella. Kuka ikinä tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Jumalan Pojaksi, hän on osa Jumalan perhettä. [Room. 10:9-10]