Jeesus-päivä

Kuten monissa rippikouluissa, niin myös pienryhmäriparimme ohjelmaan kuului Jeesus-päivä. Vapahtajastamme on tietysti ollut puhetta muinakin päivinä, mutta tänään. Aamupäivän työskentelyn teemana oli Jeesus Nasaretilaisen elämä. Iltapäivällä johdin itse opetusta aiheena Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus.

Nuortemme tietämys Jeesuksesta oli häkellyttävän hyvää. Lisäksi he olivat monia ikätovereitaan auliimpia jakamaan tietämystään. Vastausvuoroista kilpailtiin. Myös internetistä löytyvä, mitä oivallisin legoilla kuvattu Raamattu (www.thebricktestament.com) saavutti suosiota ja Jeesus-leffankin pätkä tuntui uppoavan katsojiin. Kansa vaikutti hyvin vakuuttuneelta siitä, että Jeesus on ylösnoussut ja Jumala on voittanut kuoleman vallat. Eiköhän siis tärkeimmät tavoitteet ole saavautettu.

Sitten koitti toinen puolisko työskentelystäni. Tarkoituksena oli Jeesuksen ylösnousemus uutisen ilossa puhua kuolemasta. Oli suunnitellut tähän niinkin nerokkaan käsittelymetodin, että pienelle puunukelle kehittiin elämä, joka päättyi lopukis (luonnollisesti) kuolemaan. Sitten nukke laitettiin kenkärasiaan ja sille järjestettiin hautajaissimulaatio. Nukkemme nimeksi tuli Ville. Ville asui tallissa Afrikassa ja hoiti eläimiä. Ei siis ihan yksi tusinasta. Hänen tilallaan oli lampaita, koiria ja susia. Melko mielenkiintoinen farmi siis. Yksi nuoristamme tässa vaiheessa jo hieman loukkaantui, koska ei riparilla hänen mielestään Villeä pitäisi haudata vaan Jeesusta. Siirryimme kuitenkin "arkun" kanssa kappelin, jossa veisasimme alkuvirren ja sitten oli vuorossa kukkienlasku. Isoset olivat hankkineet kukat niityltä, ja arkun ääreen tulitiin ryhmissä. Ohjeistin, että arkulla voi sanoa jotain kaunista hyvästiksi läheiselleen. Eräs riparipoikamme sanoi sitten vakavasti kimppua laskiessaan: "Sä olit komea." Harvemmin olen tällaista hautajaisissa kuullut. Toinen tyhmä sanoi jäähyväisiksi: "Rakas opettaja." Sen jälkeen kaikki palasivat paikoilleen ja alkoivat vähitellen pyöriä omissa oloissaan, vaikka pidin vielä lohdullisen, hyvin lyhyen puheen, tein hiekkaristin ja lausuin rukouksen. Kun päätimme virren säkeeseen, pohdin oliko tästä mitään hyötyä. Useammin tätä kuitenkin pohdin peruskoulussa, perusryhmiä opettaessani. Huomenna on sitten vuorossa niinkin konkreettinen aihe kuin Pyhä Henki. Katsotaan, mitä tuleman pitää.